Elämästä, kuolemasta ja Espanjasta

Viikko on mennyt blogin kannalta vähän hiljaisemmissa merkeissä, vaikka Helsinki on ollu todella rauhallinen ja unelias, niin omissa ajatuksissa on ollut ruuhkaa. Tällä viikolla olenkin rustaillut hajanaisia muistiinpanoja eri aiheista ja yrittänyt etsiä sitä punaista lankaa jolla yhtenäinen ja nätisti soljuva blogiteksi syntyy. Sitä ei ole löytynyt, joten kirjoitankin nyt vähän kaikesta jota olen mielessäni pyöritellyt.

-----

Blogi on ollut nyt pystyssä kohta kuukauden ja se on tuonut tullessään monenmoista. Olen saanut yhteistyötarjouksia, yllättäviä yhteydenottoja, vihaista palautetta, kannustusta ja ilkeilyä. Päällimmäisenä on todella hyvä fiilis ja lämpimästi suosittelen bloggaamista kaikille yrittäjille tai yrittäjiksi aikoiville. Saat vaivattomasti äänesi kuuluviin ja tuot samalla esille omaa osaamistasi. Netin aikakaudella tämä avaa ovia, ei sulje niitä muiden mielipiteistä huolimatta.

-----

Olen lukenyt paljon N.I.E:n, nettiyhteyden ja pankkitilin hankintaan liittyvistä asioista. Laadin itselleni toimintasuunnitelman parille ensimmäiselle päivälle. Kirjoitan pitkän ja yksityiskohtaisen oppaan koskien noita kolmea asiaa kunhan olen saanut asiat järjestykseen. Ensimmäisen viikon piti olla rentoa haahuilua ja tavallaan lomaa, mutta jotenkin tuntuu että parasta vaan touhottaa kaikki pakettiin kerralla.

-----

Muuttamisesta. Sain kritiikkiä siitä että miksi en kirjoita muista valmisteluista kuin passin hankinnasta ja bonuskortin lopettamisesta. Mielipiteeni on että asioita on aivan turha tehdä liian monimutkaisia. Tässä yksinkertainen ohje muuton valmisteluun:  Myy omaisuutesi pois, soita verovirastoon, ota asiota selvää ja lähde. Ei ole varmastikkaan mitään ahdistavampaa, kuin huolehtia toisessa maassa olevasta omaisuudesta kun itse on monen tuhannen kilometrin päässä. Itselleni jää jälkeeni matto, verhot ja 4 tuolia. Muun olen myynyt, lahjoittanut tai heittänyt pois. Uutta tavaraa on maailma pullollaan ja elämänlaatu tuskin parantuu tarrautumalla siihen vanhaan. Jos taas koet että sinulla ei ole tarpeeksi rahaa muuttamiseen, tässä 12 kuukauden talouskuurin ainekset:

1. Älä syö ravintoloissa tai työpaikan lounasruokalassa, tee itse oma ruokasi.
2. Älä käy leffoissa.
3. Älä juo baarissa.
4. Etsi viimeiseksi vuodeksi mahdollisimman edullinen asunto, vaikka kimppakämppä.
5. Lopeta shoppailu, vaatekaapillasi varmasti pärjää vuoden ja kaikkea et saa pakattua mukaan.
6. Myy kaikki mahdollinen pois, et saa tavaroita kuitenkaan mukaasi. 
7. Älä matkusta.

Tällä kulukuurilla sinulla on taatusti 12 kuukauden jälkeen tarpeeksi pääomaa uuden elämän starttaamiseen.

---

Kieli. Oma tavoite on oppia puhumaan erinomaista espanjaa ja vaikka muutankin niin kutsuttuun "suomalaiseen kylään" niin asun Fuengirolan toisella laidalla, tarpeeksi kaukana Los Bolichesista ja Los Pacosista voidakseni päättää milloin haluan mennä suomi baariin ja milloin taas haluan keskittyä kielen oppimiseen ja kulttuuriin adaptoitumiseen. Miksi sitten Fuengirola? Englannin takia. Monessa paikassa on mahdollista asioida englanniksi, joten saan kunnon jumppaa kummallakin kielellä.

Will Peachin blogi ainakin antaa toivoa siihen että tehtävä ei ole mahdoton. Tosin hän muuti alueelle, jossa oli pakko tulla toimeen espanjalla ja tästä nostan hattua.

----

Käänteinen kulttuurishokki. Olen viihtynyt Suomessa todella huonosti viimeisen espanjan visiitin jälkeen. Ensimmäinen viikko oli aivan hirveä, kaipasin takaisin todella paljon. Olotila on lähinä tasoittunut siedettäväksi sen jälkeen. Tämä on tehnyt viimeisestä vuodesta todella raskaan. Kuvittele olevasi maassa jossa et viihdy. Olet ympäroitynä onnellisilla ihmisillä jotka eivät pysty tai halua samaistua siihen, miksi et halua asua tässä maailman parhaimmassa ja ihanimmassa maassa. Yleinen kysymys on ollut "Millon tulet takaisin?" ja oman vastaukseni ollessa "Toivottavasti en koskaan." saan melkein joka kerta tuhdin tietopaketin siitä mitkä kaikki asiat ovat huonommin muualla. Ja että tulet kuolemaan. Itse taas aion elää.