keskiviikko 30. heinäkuuta 2014
TED talks
Tässä inspiroivimmat TED.comista löytämäni puheet työstä, työpaikoista, tulevaisuudesta, yrityksistä ja somesta. Ajatuksia herättäviä mielipiteitä!
sunnuntai 27. heinäkuuta 2014
Viikon kuumat #3
Hack The System
Maneesh Sethi bloggaa omasta etätyöläisyydestään ja menestyksestään maailmalla. Tieto on murusina, ja sitä joutuu poimimaan sieltä sun täältä, mutta elävä esimerkki siitä, että matkustaminen ja työnteko on mahdollista.
Tuntemattomien tervehtiminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin
Tunteita kuumentanut aihe menneeltä viikolta. Brändäyksen kannalta todella huono asia. Käännetään vähän näkökulmaa: Tulet Thaimaan lomalta ja kerrot kaikille ystävillesi, miten maan oma kulttuuri on tuhounut sitten viime näkemältä ja kaikki aito ja alkupräinen on korvattu muovi krääsällä, kalliilla hinnoilla ja huonolla palvelulla. Matkustaisitko tämän arvion perustella? Tai Pariisin loman jälkeen toteat että oli viimeinen loma, kun kaikki olivat niin töykeitä koska et osaa puhua ranskaa.
Samaan negatiiviseen mielikuvien kategoriaan menee tämä uutinen Espanjasta. Koirien pahoinpitely on tuomittava teko ja asioita on hyvä tuoda päivänvaloon, mutta jo artikkelin toinen kommentti tiivistää miten yksi negatiivinen uutinen saattaa vaikuttaa omaan mielikuvaamme koko maasta:
"- Tämä kertoo kaiken Espanjasta. En halua tietää enempää. Eikä enää ylistäviä juttuja poskisuutelijoista, kiitos."
Sama koskee myös Suomea.
Ps. täällä voit tutustua paikalliseen järjestöön joka taistelee eläinten oikeuksien puolesta.
Inglorious Fruits&Vegetables
Ranskassa on tuotu rumat hedelmät ihmisten silmien eteen. Nerokas kampanja yrityksen imagon nostoon sekä kyseenalaisia standardeja ja ajattelutapoja vastaan.
Työaikalaki rajoittaa työnteon joustoa
Työnaikalaki laahaa perässä, muutosta on luvassa, mutta tosin aluksi koskemaan vain ylempiä toimihenkilöitä.
7 syytä itsensä brändäykseen
Ja vielä viimeiseksi 7 syytä miksi itsensä brändäys kannattaa.
Maneesh Sethi bloggaa omasta etätyöläisyydestään ja menestyksestään maailmalla. Tieto on murusina, ja sitä joutuu poimimaan sieltä sun täältä, mutta elävä esimerkki siitä, että matkustaminen ja työnteko on mahdollista.
Tuntemattomien tervehtiminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin
Tunteita kuumentanut aihe menneeltä viikolta. Brändäyksen kannalta todella huono asia. Käännetään vähän näkökulmaa: Tulet Thaimaan lomalta ja kerrot kaikille ystävillesi, miten maan oma kulttuuri on tuhounut sitten viime näkemältä ja kaikki aito ja alkupräinen on korvattu muovi krääsällä, kalliilla hinnoilla ja huonolla palvelulla. Matkustaisitko tämän arvion perustella? Tai Pariisin loman jälkeen toteat että oli viimeinen loma, kun kaikki olivat niin töykeitä koska et osaa puhua ranskaa.
Samaan negatiiviseen mielikuvien kategoriaan menee tämä uutinen Espanjasta. Koirien pahoinpitely on tuomittava teko ja asioita on hyvä tuoda päivänvaloon, mutta jo artikkelin toinen kommentti tiivistää miten yksi negatiivinen uutinen saattaa vaikuttaa omaan mielikuvaamme koko maasta:
"- Tämä kertoo kaiken Espanjasta. En halua tietää enempää. Eikä enää ylistäviä juttuja poskisuutelijoista, kiitos."
Sama koskee myös Suomea.
Ps. täällä voit tutustua paikalliseen järjestöön joka taistelee eläinten oikeuksien puolesta.
Inglorious Fruits&Vegetables
Ranskassa on tuotu rumat hedelmät ihmisten silmien eteen. Nerokas kampanja yrityksen imagon nostoon sekä kyseenalaisia standardeja ja ajattelutapoja vastaan.
Työaikalaki rajoittaa työnteon joustoa
Työnaikalaki laahaa perässä, muutosta on luvassa, mutta tosin aluksi koskemaan vain ylempiä toimihenkilöitä.
7 syytä itsensä brändäykseen
Ja vielä viimeiseksi 7 syytä miksi itsensä brändäys kannattaa.
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Visio tulevaisuudesta työntekijän näkökulmasta
Miltä näyttävät työmarkkinat twentysomething sukupolven näkökulmasta?
Kylmältä.
Itse olen ollut vierestä katsomassa kun ison yrityksen asenneilmasto muuttuu lämpimästä me-hengestä jääkylmäksi tulostavoitteelliseksi tekemiseksi. Irtisanomiskierros oli armoton, talossa montakymmenta vuotta työtä tehneet potkaistiin pellolle tylysti, osa ulkoistettiin, toimintoja siirrettiin maakuntaan ja samalla ihmisille sanottiin että "muuta perästä tai etsi uusi duuni" sekä kaikki toiminnot vedettiin todella kireälle ja vanhat edut poistettiin. Millainen oli yrityksen tulos ennen kaikkea tätä? Erinomainen.
Olen myös nähnyt kuinka omat esimiehet valehtelevat kirkkain silmin kaiken olevan kunnossa. Ennen joulunpyhiä tulee kuitenkin tyly ilmoitus ketkä eivät enää palaa tammikuussa kohteeseen töihin. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Sekä sitten ne kaverien stoorit.
Yhden työpaikalla kommunikaatio on olematonta ja yhteistyö ei pelaa kollegoiden tai esimiesten suuntaan. Työpanosta ei arvosteta ja työn on samaa pakertamista päivästä toiseen.
Toista kaivertaa tietoinen palkoista ja etuuksista säästäminen, etenkin kun kyseessä on kannattava yritystoiminta ja työsuhde on jatkunut pitkään. Myöskään työntekijän ammattitaitoa ei haluta kehittää pyynnöistä huolimatta. Tiedotus ontuu ja ei kulje edes sisäisesti.
Kolmannella olematon perehdytus työtehtäviin, riittämätön budjetti projektien toteuttamiseen ja turhissa kokouksissa istuminen.
Neljännellä työvoimaimatoimiston painostuksesta hankittu turha tutkinto. Työharjoittelussa käy nopeasti ilmi, että esimies ei pidä harjoittelijastaan ja sulkee tämän työyhteisön ulkopuolelle.
Viidennen omat esimiehet eivät omaa riittävästi johtamisosaamista, työympäristön ongelmiin ei haluta kiinnittää huomiota tai ne kielletään kokonaan.
Kuudennella narsistiset esimiehet vaikeuttavat työntekoa. Tuki ja arvostus puuttuvat kokonaan.
Seistsemännellä fiilistä kiristää HR-osaston mielipide siitä, että työntekijän pitäisi olla yritykselle kiitollinen, kun työnkijät saavat jo niin paljon. Kiitollisuutta pitäisi osoittaa, eikä kyseenalaistaa vinossa olevia asioita, eikä etenkään tuoda mietteitään julkisuuteen.
Kaikki ovat sanoneet samaa: "Oon tässä katellut muita töitä."
Kun usein raskaan rekrytointiprosessin jälkeen on päädytty siihen yhteen henkilöön, niin miksi tämä Match Made In Heaven muuttuu From Hell kokemukseksi?
Miksi kaikki osapuolet ovat usein sitä mieltä että "onneksi pääsin pois/onneksi älysi lähteä?" Missä meni vikaan? Miksi näin tapahtui? Miksi ensimmäiset positiiviset fiilikset ja ilo muuttuu sietämättömäksi juustoksi, jota on pakko niellä, kunnes uusi paikka löytyy? Kenellä on oikeasti varaa tälläiseen? Työnantajan näkökulmasta rekrytointi täytyy aloittaa alusta, kuten myös perehdytys ja se on aikaa ja resursseja vievää.
Onko yrittäjyys ainoa vaihtoehto oman työn miellekkyyden takaamiseksi, vai pystyttäisiinkö tässä vielä innovoimaan? Vincin ainakin osoittaa että se on mahdollista.
Millainen se tulevaisuuden visio sitten voisi olla? Entistä vapaampi työnkuva johon pystyisi aktiivisesti vaikuttamaan. Avoin vuoropuhelu, prosesien kehittäminen ja oman työn vapaa muotoilu ja ideointi. Vapaus valita oman projektit ja kolleegat. Liikkuvuus yrityksen sisällä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen missä työnsä haluaa tehdä. Sivusto, ohjelma tai tietokanta, joka mahdollistaisi sen että toisilleen sopivat yritys ja työntekijä löytävät toisensa helposti ja vaivattomasti. Vähän kuin deittipalvelu, mutta nyt mitattaisiin työmaailman yhteensopivuutta.
En minä ainakaan halua olla onnettomassa työsuhteessa, enkä usko että kukaan muukaan sitä kaipaa elämäänsä.
Kylmältä.
Itse olen ollut vierestä katsomassa kun ison yrityksen asenneilmasto muuttuu lämpimästä me-hengestä jääkylmäksi tulostavoitteelliseksi tekemiseksi. Irtisanomiskierros oli armoton, talossa montakymmenta vuotta työtä tehneet potkaistiin pellolle tylysti, osa ulkoistettiin, toimintoja siirrettiin maakuntaan ja samalla ihmisille sanottiin että "muuta perästä tai etsi uusi duuni" sekä kaikki toiminnot vedettiin todella kireälle ja vanhat edut poistettiin. Millainen oli yrityksen tulos ennen kaikkea tätä? Erinomainen.
Olen myös nähnyt kuinka omat esimiehet valehtelevat kirkkain silmin kaiken olevan kunnossa. Ennen joulunpyhiä tulee kuitenkin tyly ilmoitus ketkä eivät enää palaa tammikuussa kohteeseen töihin. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.
Sekä sitten ne kaverien stoorit.
Yhden työpaikalla kommunikaatio on olematonta ja yhteistyö ei pelaa kollegoiden tai esimiesten suuntaan. Työpanosta ei arvosteta ja työn on samaa pakertamista päivästä toiseen.
Toista kaivertaa tietoinen palkoista ja etuuksista säästäminen, etenkin kun kyseessä on kannattava yritystoiminta ja työsuhde on jatkunut pitkään. Myöskään työntekijän ammattitaitoa ei haluta kehittää pyynnöistä huolimatta. Tiedotus ontuu ja ei kulje edes sisäisesti.
Kolmannella olematon perehdytus työtehtäviin, riittämätön budjetti projektien toteuttamiseen ja turhissa kokouksissa istuminen.
Neljännellä työvoimaimatoimiston painostuksesta hankittu turha tutkinto. Työharjoittelussa käy nopeasti ilmi, että esimies ei pidä harjoittelijastaan ja sulkee tämän työyhteisön ulkopuolelle.
Viidennen omat esimiehet eivät omaa riittävästi johtamisosaamista, työympäristön ongelmiin ei haluta kiinnittää huomiota tai ne kielletään kokonaan.
Kuudennella narsistiset esimiehet vaikeuttavat työntekoa. Tuki ja arvostus puuttuvat kokonaan.
Seistsemännellä fiilistä kiristää HR-osaston mielipide siitä, että työntekijän pitäisi olla yritykselle kiitollinen, kun työnkijät saavat jo niin paljon. Kiitollisuutta pitäisi osoittaa, eikä kyseenalaistaa vinossa olevia asioita, eikä etenkään tuoda mietteitään julkisuuteen.
Kaikki ovat sanoneet samaa: "Oon tässä katellut muita töitä."
Kun usein raskaan rekrytointiprosessin jälkeen on päädytty siihen yhteen henkilöön, niin miksi tämä Match Made In Heaven muuttuu From Hell kokemukseksi?
Miksi kaikki osapuolet ovat usein sitä mieltä että "onneksi pääsin pois/onneksi älysi lähteä?" Missä meni vikaan? Miksi näin tapahtui? Miksi ensimmäiset positiiviset fiilikset ja ilo muuttuu sietämättömäksi juustoksi, jota on pakko niellä, kunnes uusi paikka löytyy? Kenellä on oikeasti varaa tälläiseen? Työnantajan näkökulmasta rekrytointi täytyy aloittaa alusta, kuten myös perehdytys ja se on aikaa ja resursseja vievää.
Onko yrittäjyys ainoa vaihtoehto oman työn miellekkyyden takaamiseksi, vai pystyttäisiinkö tässä vielä innovoimaan? Vincin ainakin osoittaa että se on mahdollista.
Millainen se tulevaisuuden visio sitten voisi olla? Entistä vapaampi työnkuva johon pystyisi aktiivisesti vaikuttamaan. Avoin vuoropuhelu, prosesien kehittäminen ja oman työn vapaa muotoilu ja ideointi. Vapaus valita oman projektit ja kolleegat. Liikkuvuus yrityksen sisällä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen missä työnsä haluaa tehdä. Sivusto, ohjelma tai tietokanta, joka mahdollistaisi sen että toisilleen sopivat yritys ja työntekijä löytävät toisensa helposti ja vaivattomasti. Vähän kuin deittipalvelu, mutta nyt mitattaisiin työmaailman yhteensopivuutta.
En minä ainakaan halua olla onnettomassa työsuhteessa, enkä usko että kukaan muukaan sitä kaipaa elämäänsä.
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Visio tulevaisuudesta yrityksen näkökulmasta
Microsoft ilmoitti taas kerran isoista irtisanomisista ja ne osuvat raskaasti Suomeen. Moni varmasti pohtii että miksi? Miksi Suomi jossa työvoima on koulutettua ja jossa on pitkä historia matkapuhelin alalla? Vastaus on yksinkertainen: Korkea verortus. Pakollisten verojen lisäksi työntekijämaksut tekevät työnkijöiden pitämissen alalla kuin alalla todella kalliiksi. Kilpailu on globaalia ja me häviämme sen usein mitä tulee hintaan. Parhaiten pärjäävät yritykset, jotka kilpaisevat Suomen sisäisillä markkinoilla. Kun siirrytään rajojen yli, peli muuttuu.
Yritykset hakevat jatkuvaa kasvua. Myynnin kasvu, tuloksen kasvu, yrityksen kasvu ja niin edelleen. Yhteiskuntamme perustuu jatkuvaan kasvuun ja kasvua haittaavia tekijöitä siedetään huonosti. Työntekijät mahdollistavat kasvun, mutta ovat samalla monen yrityksen näkökulmasta myös pakollinen menoerä johon halutaan panostaa vain se pakollinen minimi.
Verot ja uudet säännökset eri aloilla syövät tulosta ja se pakottaa yritykset hakemaan tapoja säästää vimmatusti. Klassisia tapoja toimistoissa ovat: siivouksen kilpailutus ja vaihto halvempaan sekä siivouskertojen harvennus. Kopiopaperin vaihto halvempaan, pullan ja kahvien tarjoamisen lopettaminen kokouksissa, ilmaisten työharjoittelijoiden palkkaus, toimistotarvikkeiden vaihto edullisempaan, TYKY-päivien karsiminen, kertakäyttö kahvimukien ja lusikoiden poisto ja niin edelleen. Kun kaikki mahdollinen ja mahdoton on tällä saralla tehty, joko samaan aikaan on alettu karsimaan työvoimaa tai tätä harkitaan. Tässä kohtaa liikutaan hankalissa vesissä. Miten monta tyyppiä voidaan potkaista pellolle? Missä menee se raja jossa leikkaukset alkavat syödä tulosta? Tuleeko halvemmaksi palkata ulkoistettua työvoimaa? Millaisen taakan työntekijän harteille voi laittaa ennen kuin palkkaa on pakko nostaa?
Kuten aikaisemmin todettua, yritykset sietävät heikosti kasvun ja tuloksen heikentymistä. Nyt eletään siirtymäaikaa vanhastasta uuteen, ja tämä on se jolloin monia tulee sattumaan.
Yhtenä aamuna istuessani taas kerran A-junassa aloin miettimään miltä Helsinki näyttäisi jos täällä olisi siirrytty etätyöskentelyyn. Ja miksi siihen siirryttäisiin?
Varmasti jossain kohtaa yritykset siirtyvät työskentelemään "virtuaalitoimistoihin" joka käytännössä tarkoittaa sitä että yrityksella ei ole enää fyysistä toimistoa, vaan lähes kaikki työskentevät kotoa käsin. Miksi? Kustannusten takia. Kun kaikkialta muualta on jo leikattu, ovat toimistotilat seuraava kohde. Ensin siirretään toimisto mahdollisesti kaupungin laitamille ydinkeskustasta, sen jälkeen ehkä lähimpään kuntaan jossa verotus on myötämielisin ja sen jälkeen kenties maakuntaan. Pian todetaan että samat työt voisi tehdä kustannustehokkaammin jos toimistoa ei olisi ollenkaan.
Pankit toimivat tällä segmentillä suunnannäyttäjinä. Monet asiakaspalvelijat vastaajat puhelimeen ja sähköposteihin aivan muualta kuin missä pääkonttori sijaitsee ja suurinosa on ulkoistettua työvoimaa.
Yritykselle on vapauttavaa, jos sen ei tarvitse kantaa huolta työntekijästään. Siksi vuokratyövoima on suosittua. Kenties halvempaa, helpompaa päästä työntekijästä eroon nopeasti ja siitä ei tarvitse ottaa mitään päänvaivaa. Kaikki hoituu maksamalla välitysvirman laskun.
Kuvitellaan siis että 10-vuoden kuluttua meillä ei ole enää fyysisiä toimistoja, miltä siis Helsinki näyttää?
Meillä ei ole enää tiettyihin kellonaikoihin sidottuja ruuhkia. Ihmiset eivät enää suunnittele elämäänsä työpaikan sijainnin perusteella ja ovat vapaita toteuttaaan unelmansa. Moni toteuttaa etuajassa eläkehaaveensa maalle muutosta, nyt sille ei ole enää esteitä. Helsinki huomaa pian olevansa tilanteessa jossa maalla ja asunnoilla keinottelu on tullut päätepisteeseen. Asuntoja on enemmän kuin innokkaita muuttajia. Toimistorakennuksia joko puretaan, muutetaan varastoiksi tai asunnoiksi. Kahviloissa istuu enemmän päiväsaikaan ihmisiä tekemässä töitä ja työpisteen vuokraaminen toimistohotellista on suosittua.
Ketkä hyötyvät tästä trendistä? Maakunnan ja kylät saavat paluumuuttoa, IT-yritykset kehittävät virtuaalisia työympäristöjä ja uusia tuoteitteita, kahvilat ja toimistohotellit kokevat kasvua, ruuhkat vähentyvät, parisuhteet ja perheet voivat paremmin, kun kotona ollaan enemmän läsnä ja elämänlaatu paranee. Elämä suunnitellaan niin että kaikki on lähellä ja autoa ei juurikaan tarvita, lyhyet matkat liikutaan polkupyörällä tai laatikkopyörällä.
Ketkä häviävät? Isot kaupungit menettävät asukkaita, asunnoilla keinottelijat ja asunnostaan yihintaa aikanaan maksaneet asukkaat, luultavasti verotulot vähentyvät valtiolta radikaalisti, huoltoasemat bensiinin myynnin vähennyttyä, autokaupat ja rakennusliikkeet, siivousfirmat ja oletettavasti vuokratyöfirmat.
Seuraavaksi pohdin samoja näkymiä työntekijän näkökulmasta.
Yritykset hakevat jatkuvaa kasvua. Myynnin kasvu, tuloksen kasvu, yrityksen kasvu ja niin edelleen. Yhteiskuntamme perustuu jatkuvaan kasvuun ja kasvua haittaavia tekijöitä siedetään huonosti. Työntekijät mahdollistavat kasvun, mutta ovat samalla monen yrityksen näkökulmasta myös pakollinen menoerä johon halutaan panostaa vain se pakollinen minimi.
Verot ja uudet säännökset eri aloilla syövät tulosta ja se pakottaa yritykset hakemaan tapoja säästää vimmatusti. Klassisia tapoja toimistoissa ovat: siivouksen kilpailutus ja vaihto halvempaan sekä siivouskertojen harvennus. Kopiopaperin vaihto halvempaan, pullan ja kahvien tarjoamisen lopettaminen kokouksissa, ilmaisten työharjoittelijoiden palkkaus, toimistotarvikkeiden vaihto edullisempaan, TYKY-päivien karsiminen, kertakäyttö kahvimukien ja lusikoiden poisto ja niin edelleen. Kun kaikki mahdollinen ja mahdoton on tällä saralla tehty, joko samaan aikaan on alettu karsimaan työvoimaa tai tätä harkitaan. Tässä kohtaa liikutaan hankalissa vesissä. Miten monta tyyppiä voidaan potkaista pellolle? Missä menee se raja jossa leikkaukset alkavat syödä tulosta? Tuleeko halvemmaksi palkata ulkoistettua työvoimaa? Millaisen taakan työntekijän harteille voi laittaa ennen kuin palkkaa on pakko nostaa?
Kuten aikaisemmin todettua, yritykset sietävät heikosti kasvun ja tuloksen heikentymistä. Nyt eletään siirtymäaikaa vanhastasta uuteen, ja tämä on se jolloin monia tulee sattumaan.
Yhtenä aamuna istuessani taas kerran A-junassa aloin miettimään miltä Helsinki näyttäisi jos täällä olisi siirrytty etätyöskentelyyn. Ja miksi siihen siirryttäisiin?
Varmasti jossain kohtaa yritykset siirtyvät työskentelemään "virtuaalitoimistoihin" joka käytännössä tarkoittaa sitä että yrityksella ei ole enää fyysistä toimistoa, vaan lähes kaikki työskentevät kotoa käsin. Miksi? Kustannusten takia. Kun kaikkialta muualta on jo leikattu, ovat toimistotilat seuraava kohde. Ensin siirretään toimisto mahdollisesti kaupungin laitamille ydinkeskustasta, sen jälkeen ehkä lähimpään kuntaan jossa verotus on myötämielisin ja sen jälkeen kenties maakuntaan. Pian todetaan että samat työt voisi tehdä kustannustehokkaammin jos toimistoa ei olisi ollenkaan.
Pankit toimivat tällä segmentillä suunnannäyttäjinä. Monet asiakaspalvelijat vastaajat puhelimeen ja sähköposteihin aivan muualta kuin missä pääkonttori sijaitsee ja suurinosa on ulkoistettua työvoimaa.
Yritykselle on vapauttavaa, jos sen ei tarvitse kantaa huolta työntekijästään. Siksi vuokratyövoima on suosittua. Kenties halvempaa, helpompaa päästä työntekijästä eroon nopeasti ja siitä ei tarvitse ottaa mitään päänvaivaa. Kaikki hoituu maksamalla välitysvirman laskun.
Kuvitellaan siis että 10-vuoden kuluttua meillä ei ole enää fyysisiä toimistoja, miltä siis Helsinki näyttää?
Meillä ei ole enää tiettyihin kellonaikoihin sidottuja ruuhkia. Ihmiset eivät enää suunnittele elämäänsä työpaikan sijainnin perusteella ja ovat vapaita toteuttaaan unelmansa. Moni toteuttaa etuajassa eläkehaaveensa maalle muutosta, nyt sille ei ole enää esteitä. Helsinki huomaa pian olevansa tilanteessa jossa maalla ja asunnoilla keinottelu on tullut päätepisteeseen. Asuntoja on enemmän kuin innokkaita muuttajia. Toimistorakennuksia joko puretaan, muutetaan varastoiksi tai asunnoiksi. Kahviloissa istuu enemmän päiväsaikaan ihmisiä tekemässä töitä ja työpisteen vuokraaminen toimistohotellista on suosittua.
Ketkä hyötyvät tästä trendistä? Maakunnan ja kylät saavat paluumuuttoa, IT-yritykset kehittävät virtuaalisia työympäristöjä ja uusia tuoteitteita, kahvilat ja toimistohotellit kokevat kasvua, ruuhkat vähentyvät, parisuhteet ja perheet voivat paremmin, kun kotona ollaan enemmän läsnä ja elämänlaatu paranee. Elämä suunnitellaan niin että kaikki on lähellä ja autoa ei juurikaan tarvita, lyhyet matkat liikutaan polkupyörällä tai laatikkopyörällä.
Ketkä häviävät? Isot kaupungit menettävät asukkaita, asunnoilla keinottelijat ja asunnostaan yihintaa aikanaan maksaneet asukkaat, luultavasti verotulot vähentyvät valtiolta radikaalisti, huoltoasemat bensiinin myynnin vähennyttyä, autokaupat ja rakennusliikkeet, siivousfirmat ja oletettavasti vuokratyöfirmat.
Seuraavaksi pohdin samoja näkymiä työntekijän näkökulmasta.
perjantai 18. heinäkuuta 2014
Viikon kuumat #2
Tämän viikon kuumat ovat:
Nina Celikel kirjoittaa Espanjasta viiltävällä otteella ja ei pelkää pölyttää niitä pimeämpiäkään nurkkia. Hyvä listaus myös niistä vähemmän tunnetuista rannikon yrittäjistä.
Jani Rajaniemen perustamassa ryhmässä jaetaan linkkejä ja vinkkejä miten työllistyä Somen avulla ja siistiä oma profiili edustavaksi. Twitterissä #somerekry
Katleena Kortesuo bloggaa ja kirjoittaa tietokirjoja aiheinaan mm. Some ja julkinen esiintyminen. Katso etenkin kirjat osio! Blogimarkkinointi ja Tee itse brändi -kirjat iskevät suoraan jokaisen 2010-luvun yrittäjän ja bloggaajan sielunmaisemaan.
Sampo on hillitön K-kauppias Ylläksellä ja aivan ässä mitä tulee Some hypeen ja markkinointiin. Plus päivityksistä tulee todella hyvälle tuulelle joka kerta. Tässä hyvä malli itsensä ja yrityksen markkinointiin.
Espanjaariisumassa.com
Nina Celikel kirjoittaa Espanjasta viiltävällä otteella ja ei pelkää pölyttää niitä pimeämpiäkään nurkkia. Hyvä listaus myös niistä vähemmän tunnetuista rannikon yrittäjistä.
Somerekry
Jani Rajaniemen perustamassa ryhmässä jaetaan linkkejä ja vinkkejä miten työllistyä Somen avulla ja siistiä oma profiili edustavaksi. Twitterissä #somerekry
Ei oo totta
Katleena Kortesuo bloggaa ja kirjoittaa tietokirjoja aiheinaan mm. Some ja julkinen esiintyminen. Katso etenkin kirjat osio! Blogimarkkinointi ja Tee itse brändi -kirjat iskevät suoraan jokaisen 2010-luvun yrittäjän ja bloggaajan sielunmaisemaan.
Jounin kauppa
Sampo on hillitön K-kauppias Ylläksellä ja aivan ässä mitä tulee Some hypeen ja markkinointiin. Plus päivityksistä tulee todella hyvälle tuulelle joka kerta. Tässä hyvä malli itsensä ja yrityksen markkinointiin.
sunnuntai 13. heinäkuuta 2014
Viikon kuumat #1
Viikon kaikki mielenkiintoisimmat uutiset on nyt jostain kumman syystä julkaistu tänään HS Verkossa.
Stockan kello näyttää kovia taloudellisia aikoja
Pidä tunkkisi, hyvinvointivaltio
Piilotyöttömyys Suomessa jo lähes 1990-luvun tasolla
Kyllä, muutos on käynnissä ja samaan aikaan monella eri rintamalla. Äärettömän toivoa antavana pidän meidän nuorten uskallusta ottaa oma elämä haltuun ja irtautua vallalla olevasta systeemistä. En itse pidä vanhan rahan linnakkeiden (=eläkevakuutusyhtiöiden) pöhöttyneestä tavasta olla ja elää. Tuskin tulen ikinä mitään eläkettä saamaan, vaikka maksaisin itseni kipeäksi. Mielummin säästän itse ja katson minne asti se kantaa.
"Vaikeaksi tämän tekee se, että käynnissä on samaan aikaan sekä ilmastonmuutos että tsunami."
Veit sanat suustani.
lauantai 12. heinäkuuta 2014
12 euroa + Alv
Brändäys on pyörinyt ajatuksena jatkuvasti takaraivossa viimeisesn viikon alan. Asiakkaiden ja tulevan kassavirran metsästyksen lisäksi pitäisi vielä osatä myydä itsensä, brändätä.
"Mitä sä niinkun teet?" On ollut monen ensimmäinen kysymys. Siihen on ollut aavistuksen vaikea vastata, kun mulla ei ole ollut sitä sanaa jolla kuvailisin itseäni. Se kuvaus jota olen käyttänyt on ollut aivan surkea myyntipuhe, liian pitkä ja epämääräinen. "No tota, se on niinkun silleen että teen kotona duunia markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun parissa." Tottahan se on, mutta yleensä kuulija on vain hämmentynyt lisää. Konkretia on puuttunut, ja kun se puuttuu, ei toisessasynny sitä ahaa elämystä. Yleensä se elämys nimittäin johtaa mutkan kautta uusiin kontakteihin.
Googlea on tullut käytettyä kiivaasti ja tulin törmänneeksi kolmeen nettisivustoon jotka nimenomaan yhdistävät työnantajan ja freelancerin etätyössä. Sieltä se sana jota yritin keksiä löytyi. Virtual Assistant.
"Seeking a Virtual Assistant willing and able to handle whatever tasks come up that can be handled remotely. Anticipated projects include: scheduling, database management, Microsoft Word editing (precise attention to detail needed for legal projects), Power Point projects, Prezi projects, Excel, marketing material development, online research, project management, scheduling travel details, etc.
Position requires flexibility, attention to detail, and great attitud."
Meillä Suomessa perinteisesti ostetaan sen maitotölkin sijasta koko lehmä, ja etätyö rämpii vielä hyvin marginaalisena segmenttinä työmarkkinoilla.
Mulle on hieman mysteeri se että mitä työnantajapuoli pelkää etätyössä? Miksi sitä ei kehitetä aktiivisesti? Miksi laskuttavia tuntityöntekijöitä ei palkata enemmän? Miksi työtehtäviä ei järjestellä enempää? Miksi nimenomaan pitää saada ihminen istumaan toimistolla 8 tuntia? Miksi ei oikeasti mietitä mitä tehtäviä pystyisi tekemään kotoa käsin ja mitä on pakko tehdä toimistolla? Onko liikkuvuus ainoastaan johtajan etu?
"I'm looking for a Virtual Assistant to help me manage incoming calls and emails, schedule events, and help me stay on top of all of my obligations....... We are looking for the right person with a view to a long term relationship. Must speak fluent English and have excellent communication skills and organisational skills. Please do not apply if this is not you"
Suomen taloudella ei mene hyvin. Innovatiisuus on hukassa, verotusaste on korkea, kilpailukyky maailmalla heikko ja rakenneuudistuksia ei uskalleta tehdä. Tämä kaikki pätee niin valtio- kuin yritystasollakin. Kustannuksia karsitaan lemppaamalla jengiä pellolle, vaikka tässä tilanteessa pitäisi alkaa miettimään laatikon ulkopuolelta ja uudistaa niitä vanhoja toimintatapoja.
"I’m looking for a highly motivated, detail-orientated, independent individual to be my virtual assistant! I own a home-based business looking to have someone help a few hours each month for duties such as - Computer work - Create monthly newsletters - Event Coordination - Social Media Marketing - Research topics, ideas and tools."
Viimeisen 10-vuoden aikana työtapoja on saatu tietokoneiden avustuksella tehostettua todella paljon ja häviävän pieni osuus esimerkiksi b to b laskuista kulkee enää posteljoonin laukussa. Siltikin sen duunari täytyy noköttää toimistossa, vaikka infra sen työn tekemiseen muuallakin on jo olemassa.
Looking for Virtual Assistant. Organize files and information for meeting including but not limited to the following: To Do List, Travel Bookings, Phone Calls, Appointments Set up, Integrate information into Shared Calendar.
Suomesta puuttuu vielä se alusta jossa virtuaaliset freelancerit ja työnantajat voisivat kohdata helposti. Varmasti jossakin maatalossa hikoillaan parhaillaan pitkää päivää, kun ei ole löytynyt tunniksi tai pariksi auttavaa käsiparia vaikkapa laskutuksessa, markkinointiin ja tilauskannan hoitoon. Kotisivut pitäisi päivittää, mutta mistäs sitä nyt sitten sopiva kaveri löytyisi. Facebook sivuille pitäisi kanssa saada sisältöä, mutta kun hommaa olisi vaan 5 tuntia viikossa, niin kuka sen homman ottaa vastaan?
"Real Estate company in USA need virtual Assistant: 1)Help us to create and maintain databases of investors, mortgage investors, note buyers 2) Search distressed properties according to guidelines from internet sites 3) Analyze, determine and submit considerations 4) E- mails and calls to databases and distressed property owners, realtors. 5) Communicate with clients, affiliates etc 6) Search internet for needed info 7) Any other administrative functions assigned."
Isojen yritysten ovia on varmasti turha lähteä kolkuttamaan tällä saralla ensimmäiseksi. Innovatiivisista pienistä IT-alan firmoista varmasti löytyy taas kaikua. Voin kuvitella miten HR-osastoissa rypistellään otsaa kun näkevät puoli vitsinä lähettämäni hakemuksen. "Jaa että Espanjasta käsin. Mites se muka onnistuisi? Onhan ne tiedot tuolla tietokannassa, mutta kyllä sen ihmisen nyt vaan täytyy olla paikanpäällä" Varmasti jossain kohtaa teen postauksen johon kokoan anonyymisti eri yrityksistä tulleet hylsyt. Niitä tulee varmasti olemaan paljon.
Onneksi innovatiivisuus ei ole maailmasta vielä kuollut ja melko varmasti elätän itseni lähinnä oDeskin, Freelancerin ja eLancen kautta.
Tässä vielä turkylle oma profiilini oDeskissa.
Mitä minun työpanokseni maksaa euroissa? Vastaus löytyy artikkelin otsikosta ;)
"Mitä sä niinkun teet?" On ollut monen ensimmäinen kysymys. Siihen on ollut aavistuksen vaikea vastata, kun mulla ei ole ollut sitä sanaa jolla kuvailisin itseäni. Se kuvaus jota olen käyttänyt on ollut aivan surkea myyntipuhe, liian pitkä ja epämääräinen. "No tota, se on niinkun silleen että teen kotona duunia markkinoinnin, myynnin ja asiakaspalvelun parissa." Tottahan se on, mutta yleensä kuulija on vain hämmentynyt lisää. Konkretia on puuttunut, ja kun se puuttuu, ei toisessasynny sitä ahaa elämystä. Yleensä se elämys nimittäin johtaa mutkan kautta uusiin kontakteihin.
Googlea on tullut käytettyä kiivaasti ja tulin törmänneeksi kolmeen nettisivustoon jotka nimenomaan yhdistävät työnantajan ja freelancerin etätyössä. Sieltä se sana jota yritin keksiä löytyi. Virtual Assistant.
"Seeking a Virtual Assistant willing and able to handle whatever tasks come up that can be handled remotely. Anticipated projects include: scheduling, database management, Microsoft Word editing (precise attention to detail needed for legal projects), Power Point projects, Prezi projects, Excel, marketing material development, online research, project management, scheduling travel details, etc.
Position requires flexibility, attention to detail, and great attitud."
Meillä Suomessa perinteisesti ostetaan sen maitotölkin sijasta koko lehmä, ja etätyö rämpii vielä hyvin marginaalisena segmenttinä työmarkkinoilla.
Mulle on hieman mysteeri se että mitä työnantajapuoli pelkää etätyössä? Miksi sitä ei kehitetä aktiivisesti? Miksi laskuttavia tuntityöntekijöitä ei palkata enemmän? Miksi työtehtäviä ei järjestellä enempää? Miksi nimenomaan pitää saada ihminen istumaan toimistolla 8 tuntia? Miksi ei oikeasti mietitä mitä tehtäviä pystyisi tekemään kotoa käsin ja mitä on pakko tehdä toimistolla? Onko liikkuvuus ainoastaan johtajan etu?
"I'm looking for a Virtual Assistant to help me manage incoming calls and emails, schedule events, and help me stay on top of all of my obligations....... We are looking for the right person with a view to a long term relationship. Must speak fluent English and have excellent communication skills and organisational skills. Please do not apply if this is not you"
Suomen taloudella ei mene hyvin. Innovatiisuus on hukassa, verotusaste on korkea, kilpailukyky maailmalla heikko ja rakenneuudistuksia ei uskalleta tehdä. Tämä kaikki pätee niin valtio- kuin yritystasollakin. Kustannuksia karsitaan lemppaamalla jengiä pellolle, vaikka tässä tilanteessa pitäisi alkaa miettimään laatikon ulkopuolelta ja uudistaa niitä vanhoja toimintatapoja.
"I’m looking for a highly motivated, detail-orientated, independent individual to be my virtual assistant! I own a home-based business looking to have someone help a few hours each month for duties such as - Computer work - Create monthly newsletters - Event Coordination - Social Media Marketing - Research topics, ideas and tools."
Viimeisen 10-vuoden aikana työtapoja on saatu tietokoneiden avustuksella tehostettua todella paljon ja häviävän pieni osuus esimerkiksi b to b laskuista kulkee enää posteljoonin laukussa. Siltikin sen duunari täytyy noköttää toimistossa, vaikka infra sen työn tekemiseen muuallakin on jo olemassa.
Looking for Virtual Assistant. Organize files and information for meeting including but not limited to the following: To Do List, Travel Bookings, Phone Calls, Appointments Set up, Integrate information into Shared Calendar.
Suomesta puuttuu vielä se alusta jossa virtuaaliset freelancerit ja työnantajat voisivat kohdata helposti. Varmasti jossakin maatalossa hikoillaan parhaillaan pitkää päivää, kun ei ole löytynyt tunniksi tai pariksi auttavaa käsiparia vaikkapa laskutuksessa, markkinointiin ja tilauskannan hoitoon. Kotisivut pitäisi päivittää, mutta mistäs sitä nyt sitten sopiva kaveri löytyisi. Facebook sivuille pitäisi kanssa saada sisältöä, mutta kun hommaa olisi vaan 5 tuntia viikossa, niin kuka sen homman ottaa vastaan?
"Real Estate company in USA need virtual Assistant: 1)Help us to create and maintain databases of investors, mortgage investors, note buyers 2) Search distressed properties according to guidelines from internet sites 3) Analyze, determine and submit considerations 4) E- mails and calls to databases and distressed property owners, realtors. 5) Communicate with clients, affiliates etc 6) Search internet for needed info 7) Any other administrative functions assigned."
Isojen yritysten ovia on varmasti turha lähteä kolkuttamaan tällä saralla ensimmäiseksi. Innovatiivisista pienistä IT-alan firmoista varmasti löytyy taas kaikua. Voin kuvitella miten HR-osastoissa rypistellään otsaa kun näkevät puoli vitsinä lähettämäni hakemuksen. "Jaa että Espanjasta käsin. Mites se muka onnistuisi? Onhan ne tiedot tuolla tietokannassa, mutta kyllä sen ihmisen nyt vaan täytyy olla paikanpäällä" Varmasti jossain kohtaa teen postauksen johon kokoan anonyymisti eri yrityksistä tulleet hylsyt. Niitä tulee varmasti olemaan paljon.
Onneksi innovatiivisuus ei ole maailmasta vielä kuollut ja melko varmasti elätän itseni lähinnä oDeskin, Freelancerin ja eLancen kautta.
Tässä vielä turkylle oma profiilini oDeskissa.
Mitä minun työpanokseni maksaa euroissa? Vastaus löytyy artikkelin otsikosta ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)