Espanja opettaa

Viikkoa vajaa kaksi kuukautta elämää takana Espanjassa. Mitä olen oppinut?

1. Ole kärsivällinen

Asiat tapahtuvat täällä tolkuttoman hitaasti. Parasta vetää syvään henkeä, kun alat suunnittelemaan tai sopimaan espanjalaisten kanssa jotain. Kaikki venyy.

2. Plan B on korvaamaton

Pyörittelen täällä edelleen peukaloita ulkomaalaisten yritysten laskuttamisessa. 2/3 tuloistani muodostuu tuosta segmentistä. Espanjan verovirasto märehtii edelleen päätöstä intra-community ID:stä, joten voin vain haikeana tuijotella lähteviä laskuja ja odottaa.

3. Tilitoimisto ei ole vastuussa kirjanpidosta

Tosiaan. Paikallisen lain silmissä sinä olet vastuussa siitä. Jos tilitoimistosi ryssii jotain, sinä olet vastuussa, he eivät. Älä siis palkkaa sokkona ketään, vaan kysy tutuilta suosituksia keneen voi oikeasti luottaa.

4. Säännöt ja määräykset muuttuvat lennossa

Se mikä oli eilen, oli eilen. Tänään on tänään ja piste.

5. Säännöt ja tavat vaihtelevat

Se mikä toimii tietyllä tavalla Fuengirolassa, ei toimi samoin Benalmadenassa, puhumattakaan sitten jostakin Kanarian saarista. Yhtenäista linjaa ei ole, riippuu kuka kysyy, kuka on tiskin takana, mikä päivä mahtaa olla ja mikä on fiilis.

6. Älä tule tyhjin taskuin

Ylläolevista seikoista johtuen pidä huoli että sinulla on varaa olla vähintään 2-3 kk ilman tuloja. Täällä ei voi venyttää laskujen maksua. Suunnilleen kaikki maksut menevät automaattisesti pankkitililtä. Netti, puhelilasku, tilitoimisto, sosiaaliturva ja niin edelleen.

7. Asiakashankitaan menee kuukausi

Se että saat viestisi perille ja jalkasi oven väliin vie aikaa. Muista verkostoitua ja pitää sopivassa määri metakkaa itsestäsi. Jos myyt itse itseäsi, älä laske kaikkea parin kortin varaan. Älä myöskään jää odottelemaan mahdollisen yhteistyön toteutumista kieliposkella, vaan jatka metsästystä. Jaa sanomaasi aktiivisesti, mutta hyvällä maulla.

8. Madalla odotuksia

Jos olet päässyt neuvottelupöytään ja homma on omaa alaasi, mutta työstäsi halutaan maksaa pähkinöillä ja banaaneilla. Vedä syvään henkeä ja ota tarjous vastaan. Referenssisi Suomesta eivät kiinnosta paikallisia, he haluavat oppia tuntemaan sinut ja todeta että olet hintasi arvoinen. Voit aina myöhemmin laskuttaa korkeammala taksalla, alussa joudut todistamaan omaa osaamistasi.

9. Etätyö

Jos ajattelit tekeväsi etätöitä paikallisille yrityksille saatat pettyä. Konsepti on tuntematon täällä ja joudut osoittamaan osaamisesi, ennen kuin sinut vapautetaan toimistolta. Varaudu siis kulkemaan asiakkaiden luona.

10. Innovoi ja muuta suuntaa

Kuuntele ulkopuolelta tulevia viestejä ja muokkaa tuotettasi ja palveluasi joustavasti. Ole valmis hylkäämään oma ideasi, vaikka kuinka kirpaisisi. Kirkasta viestiäsi niin että kuulija sen ymmärää enempää pohtimatta.

----

Silti en vaihtaisi päivääkään pois. Olen oppinut kärsivällisemmäksi ja jos näyttää että homma venyy, olen kohautellut olkapäitä ja lähtenyt rannalle nauttimaan auringosta.

Olen käsittämättömän onnekas. Paikallisten keskimääräinen palkka on 800-1200 € kuukaudessa. Tämä tarkoittaa usein työskentelyä 10-14, välissä siesta ja paluuta töihin 17-20. Näin ma-pe ja lauantaina tehdään lyhyempää päivää. Silti vihaisia tai masentuneita ihmisiä ei näy.

Itse voin kulkea läppärin kanssa kahvilasta kahvilaan ja tehdä töitä vapaasti. Osan ajastani vietän asiakkaiden luona, mutta en koko päivää. Olen jo nyt saavuttanut sen pisteen että minun ei tarvitse murehtia toimeentulosta.

Kuten aikaisemmin olen kirjoittanut, paikallisten yritysten some know-how on vielä melko vihreää. Päädyin tarjoamaan yrityksille some apua virtuaaliassistentin palveluiden ohella ja tämä on purrut. Olen päässyt konsultoimaan todella laaja-alaisesti ja se on ollut suorastaan ällistyttävää.

Kuvittelin lähinnä hoitavani yritysten puolesta twiittailua ja muuta kevyttä some hommaa, mutta teenkin jotain aivan muuta. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman asiakkaalta lähtevää toivetta ja halua. Sieltä suunnalta on tullut selkeä viesti jota olen lähtenyt toteuttamaan. Mistään kylmilteen tekemisestä ei voi puhua, olen tehnyt monta vuotta jo rakkaan harrastukseni parissa some-markkinointia, imagon kirkastusta sekä kehitystyötä hyväntekeväisyytenä ilman palkkaa.

Näiden työtehtävien lisäksi teen virtuaaliassistentin töitä kuten alkuperäinen suunnitelmani oli.

Tiivistetysti voidaan sanoa että minulla on mielenkiintoisia, monipuolisia ja haastavia työtehtäviä. Saan tehdä sitä mitä haluan ja asua maassa josta pidän todella paljon.

Ongelmilta ei silti ole vältytty. Yksi harmaita hiuksia aiheuttanut aihe on ollut hinnoittelu. Kuten tuosta paikallisten palkkatasosta käy ilmi, ovat Suomi ja Espanja todella kaukana toisistaan palkoista puhuttaessa. Konsultoin muita yrittäjiä Suomessa ja Espanjassa, päädyin palautteen perusteella laittamaan kotisivuilleni Espanjalaisittain törkeän kovat hinnat. Miksi? Suomesta ei ole kuulemma intoa palkata ketään liian matalasti laskuttavaa yrittäjää. Laatu epäilyttää liikaa ja diili jää solmimatta. Hieman hassua mielestäni, mutta eihän siinä! Näillä mennään.

Oho, nyt se kuoli - pohdintaa bloggaamisesta

Blogi, tuo nettiin lisää sisältöä tuottava sivusto, jota usein inhotaan ja väheksytään. Itselleni blogien lukeminen on nautinto; kun törmään loistavaan blogiin, on se joka kerta samanlainen mielihyvää tuottava lähde kuin eriomainen elokuva, kirja, valokuva, tee, suklaa, urheilu tai muu aivoissa ärsykettä tuottava asia. Koukussa ollaan ja vahvasti. 

Mikä on hyvän blogin salaisuus? Sen täytyy osua lukijan mielenkiinnon kohteisiin, puhutella, luoda lukijassa tunteita, samaistumista ja olla ennen kaikkea rehellinen. Perin yksinkertaista, mutta samalla niin vaikeaa.  

 

Blogi on erinomainen tapa saada omaa ääntä kuuluviin, mutta samalla todella haastava alusta yrityksen tarpeisiin. Yrityksillä kun harvoin on mitään oikeasti mielenkiintoista ja tunteita herättävää sanomaa jaettavaksi asti ja tämä on se syy miksi yrityksen on haastavaa onnistua bloggauksessa.  
 

Vuoden yritys blogi -sarjan voittaja on OP-Pohjola. Taloudessa.fi - blogi on menestyvä, koska kirjoittajilla on kasvot, lukija tietää tarkasti kenen tekstiä lukee. Kirjoittajia on useita, joten saman aihepiirin ympäriltä on mahdollista kirjoittaa useasta eri näkökulmasta mielenkiintoisesti. OP-Pohjola on antanut kirjoittajille vapaat kädet ja se näkyy. Yrityksen värit ja logot näkyvät blogissa, mutta se ei ole suoranainen markkinointialusta pankin omille tuotteille. Siksi minäkin palaan sinne toistuvasti.  

Hatunoston arvoinen suoritus jäyhältä pankilta! Miksi vain harvat yritykset sitten seuraavat perässä? Osittain siksi, että blogi harvoin itsessään tuottaa rahaa, vaan on melko puhdas kuluerä. Lisäksi vaatii kylmiä hermoja antaa bloggaajalle täysi vapaus kirjoittamisen suhteen ja vielä maksaa siitä. Monikaan bloggaaja ei lähde edes rahan takia kirjoittamaan sisältöä asiakkaalle, jos työhön liittyy reunaehtoja sivukaupalla. Hyvä blogiteksi vie todella paljon aikaa. Rajoittamalla tätä luovaa prosessia saadaan harvoin yhtään mitään hyvää tai kaunista aikaiseksi. Lähinnä onttoa pahvia ja vihainen maksava asiakas. 

Jos siis olet ajatellut kysyä bloggaajaa nostamaan yrityksesi profiilia, älä suutu jos tämä kieltäytyy tarjottuasi pähkinöitä tai banaaneja korvaukseksi. Emme me apinoita sentään ole, vaikka saattaa näyttää siltä, että tekstiä syntyy kunhan vain vähän viitsii naputella.

Vaikka ulkomailla on monia rahallisesti hyvin menestyviä bloggaajia ja blogeja, astutaan heikoille jäille kun menestyvällä blogilla aletaan tekemään rahaa. Olen nähnyt surullisia esimerkkejä miten kymmeniätuhansia kävijöitä kuukaudessa houkuttavaa blogia on alettu sulauttamaan osaksi yritystä ja samalla mokattu blogin sisällössä. Kun ennen hauska ja mielenkiintoinen blogi muuttuu mainoksia pursuavaksi markkinointikanavaksi, kaikkoavat lukijat. Tuon jälkeen on enää todella vaikea muuttaa kurssi takaisin entiseen ja vakuuttaa lukijat siitä että sisältö ei ole pelkkää maksettua mainosta. Kirsikkana kakun päällä samalla mahdollisesti tuhottiin se vaivalla (tai vahingossa) rakennettu brändi tai imago. 

Miten markkinointiyhteistyö sitten kannattaa toteuttaa blogissa? Project mama on loistava esimerkki tästä. Lukijalle on aina hyvä kertoa, että milloin teksti sisältää jotakin, mistä kirjoittaja on joko saanut rahaa tai tavaraa, eli korvauksen muodossa tai toisessa.  

Älä pidä lukijaa tyhmänä. Itseäni ainakin etoo lukea tekstejä, joissa on selkeää tuotesijoittelua, mutta ei mainintaa onko joku maksanut tästä vai ei. Haluan tietää mitä luen. Bloggaajilta puuttuu vielä ns. vihreät arvot mitä tulee markkinointiin, omatunto onneksi löytyy muutamilta.  

 Mainitsin, että tekstin kirjoitus syö paljon aikaa. Aloin hahmottelemaan tätä lukemaasi tekstiä viikko sitten. Kirjoitan nykyään ensin A4:lle aihepiiriin liittyviä huomioita ja mietteitä. Näitä syntyy yleensä useamman päivän ajan. Jotkut tekstit vaativat pitkää kypsyttelyä, ennen kuin ovat valmiita julkaistavaksi. Haluan kirjoittaa sujuvan soljuvaa tekstiä jota on helppo lukea, joten joudun tekemään melko paljon ajatustyötä. Hommaa vaikeuttaa se että aivoissa raksuttaa moni eri aihepiiri samaan aikaan. Lisäksi pyrin keksimään aina yhden tai kaksi hauskaa lausahdusta tekstin sekaan. Yritin pitkin viikkoa sorvata jotain hauskaa ja nokkelaa oopperan ympärille: "blogin voit tappaa vain kerran, se ei ole kuten ooppera jossa päähenkilö tapetaan kahdesti."  

Pitkin viikkoa etsin oopperaa, jossa päähenkilö kuolisi useaan kertaan. Kahlattuani nipun synopseja (joista osa oli todella masentavaa luettavaa), jouduin luovuttamaan hauskuuden suhteen, idea ei vain toiminut. Kirjoittaja kompastui omaan nokkeluuteensa tällä kertaa.

Paljonko niitä tunteja on mennyt tähän tekstiin? Noin neljä tuntia, eli nopeaa hommaa tämä bloggaus. Tosin jos haluaisin taikoa hatusta nopeaa ja geneerisesti kirjoitettua tekstiä, joissa on yhtä paljon sisältöä kuin iltalehdistön "Julkkis laittoi rohkean kuvan twitteriin, katso!" -tyyppisissä uutisissa, niin kyllähän tuo onnistuisi. Mutta pidäydyn mielummin asiaa sisältävissä teksteissä.