Heinäkuusta 2012 elokuuhun 2013 mennessä olin ehtinyt vierailla aurinkorannikolla jo yhteensä 11 viikkoa. Tässä kohtaa ajatus oli jo kypsynyt sille asteelle, että seuraavalla kerralla tulisin jäädäkseni enkä enää palaisi Suomeen. Vuoden verran olen ehtinyt hioa toimintasuunnitelmaani, etsiä tietoa ja punnita sitä onko tässä mitään järkeä.
Todella harva on oikeastaan suhtautunut asiaan positiivisessa hengessä ja reaktiot ovat olleet todella kirjavia. Kohteliaimmat skeptikot ovat olleet vaitonaisia. Tiivistetysti voisi sanoa että ennakko-odotus on että tulen kuolemaan nälkään työttömänä, kykenemättä maksamaan laskujani ja samalla teen elämäni suurimman virheen maailman kurjmmassa ja huonoimmassa maassa.
Tämä virhe tulee tapahtumaan 1.9 jolloin laskeudun Malagaan.
Blogissa tulen käymään läpi asunnonhankintaan, muuttoon, verotukseen, oman yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyviä asioita. Tarkoitus on koota omakohtaisiin kokemuksiin liittyvä tietopankki hyödyttämään muiden Suomesta pois haluavien prosessia ja olla samalla viihdyttävä lukukokemus.
Yleensä sanotaan että jos et itse seiso tuotteesi/unelmasi/tavoitteesi takana, niin kukaan muukaan ei siihen usko. Ulkomaille muutossa tämä ei tunnu pätevän; vaikka itse uskot ja seisot tekemistesi takana, luottoa lähipiiriltä tai oikeastaan keneltäkään muulta löytyy todella vähän. Älä siis masennu, vaan puske sitä kohti mitä haluat tehdä muiden sanomisista ja mielipiteistä huolimatta. Se olet sinä joka elät omaa elämääsi. Onni ei löydy elämällä muiden suunnitelmien tai mielipiteiden mukaan.
Tähän kaikkeen pätee pyöräilystä tuttu sääntö numero #5: Harden the fuck up.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti